Yoko Tsuno

Paholaisen palvelijatar

Paholaisen palvelijatar

Yoko Tsuno ja ystävänsä Emilia menevät Skotlantiin tapaamaan Ceciliaa, jonka perintötilalta on paljastunut mysteeri: eräästä kellarista on löytynyt ikivanha arkku. Arkussa lepää hahmo, jota 1200-luvun munkit kutsuivat "Paholaisen palvelijattareksi". Onko kyseessä vain muinainen taikausko, vaiko jotakin todellisempaa... ja vaarallisempaa? Yoko ystävineen uskaltautuu matkalle Maan uumeniin ratkaistakseen paholaisen arvoituksen...

Numero
18.
Aihepiiri
Avaruus
ISBN
9789522334992
Alkuperäisteos
La Servante de Lucifer
Alkuperäinen järjestysnumero
25.
Alkuperäinen ilmestymisvuosi
2010
Suomenkielinen julkaisuvuosi
2011
Alkuperäinen ilmestymispäivä
12.11.2010
Julkaisija
Egmont Kustannus Oy
Kääntäjä
Anssi Rauhala
Painopaikka
Latvia
Kirjapaino
InPrint
Ladonta
Graafinen suunnittelutoimisto Pisara Oy
Latoja
Janne-Matti Keisala
Väritys
Studio Lèonardo
Sidonta
kovakantinen
Korkeus
32,3 cm
Leveys
23,5 cm
Paino
460 g
Sivumäärä
48
Koko
Alkuperäinen ilmestymisjärjestys
  • Seitsemäs koodi
  • Paholaisen palvelijatar
  • Ametistin kirous
Suomenkielinen ilmestymisjärjestys
  • Ixon valo
  • Paholaisen palvelijatar
  • Ametistin kirous

Seikkailijat

Tässä albumissa seikkailevat:

Laitteet

Tässä albumissa esiintyy seuraavia laitteita:

Robotit

Trivia

Spirou 3776Paholaisen palvelijatar on suomenkielisen julkaisusarjan kahdeksastoista albumi. Se ilmestyi suomeksi vuonna 2011. Alkuperäinen albumi ilmestyi vuotta aiemmin 12.11.2010 ja oli ranskankielisen julkaisusarjan 25. seikkailu. Paholaisen palvelijatar oli ilmestynyt jatkokertomuksena belgialaisessa Spirou-sarjakuvalehden numeroissa 3776-3781 kerran viikossa 20.8.-29.9.2010.

Vuonna 2010 Roger Leloup juhli Yoko Tsuno -sarjakuvansa 40-vuotista taivalta. Tämän merkkivuoden kunniaksi julkaistiin 25. Yokon seikkailu, joka kiehtovalla ja vauhdikkaalla tavalla yhdistää Yoko Tsuno -sarjakuvalle tyypilliset kolme genreä. Yoko on totuttu näkemään milloin avaruudessa, milloin menneisyydessä ja välillä jalat tukevasti maan pinnalla nykyajassa. Juhlavuoden albumissa Yoko tapaa vinealaiset ystävänsä avaruudesta tämän päivän Skotlannissa, mutta juoni vie lukijan ovelasti historiassa 800 vuotta taaksepäin.

Toteutus

Paholaisen palvelijatar -albumissa on 48 sivua. Näistä varsinaisia sarjakuvan sivuja on 46. Alussa ja lopussa on lisäksi yksi tyhjä sivu. Ensimmäisellä sivulla on kuva Yokosta ja Rasputinista pelaamassa shakkia. Kuva on yksityiskohta Seitsemäs koodi -albumin sivulla 31 olevasta ruudusta. Sivulla 48 on mustavalkoinen grafiikka Emiliasta ja Yokosta puhumassa matkapuhelimeen. Molempien sisäkansien sivuilla on suurennos sivun 19 pysäköintitasosta. Kaikkiaan painoksessa on siis tarkalleen ottaen 50 sivua. Albumissa on yhteensä 409 ruutua ja jokaisella sivulla on keskimäärin yhdeksän ruutua (tarkalleen 9,1). Eniten ruutuja on sivulla 18, jossa niitä on 13 kappaletta. Pienimmillään ruutujen määrä on kuusi, ja näitä sivuja on seitsemän.

Albumi kuuluu tietyllä tavalla Yokon avaruus-genreen, jonka suomenkieliset albumit on lueteltu alla olevassa listassa alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä, koska niissä on viittauksia sarjan muihin seikkailuihin. Kyseessä ei ole kuitenkaan varsinainen avaruusseikkailu, mutta albumissa tavataan Yokon vinealaiset ystävät sekä Emilia, joka teki ensiesiintymisensä Seitsemäs koodi -albumissa.

  • Matka maan uumeniin

  • Vulcanuksen ahjo

  • Vinean kolme aurinkoa

  • Titaanit

  • Ixon valo

  • Vinean arkkienkelit

  • Kifan pakolaiset

  • Henkien portti

  • Paholaisen palvelijatar

  • Khanyn salaisuus

Tapahtumapaikat

Albumin tapahtumat sijoittuvat Skotlantiin ja Loch Castle -linnan ympäristöön. Enimmäkseen albumin tapahtumat sijoittuvat maan alle, jonnekin linnan läheisyydessä sijaitsevan munkkiluostarin raunioiden alapuolelle.

Vähän yli puolet (57,5 %) tapahtumista sijoittuu lukijan näkökulmasta sisätiloihin ja loput seikkailusta eli vajaa puolet (42,5 %) käydään ulkona. Maanalaisesta toiminnasta kun on kysymys, sijoittuu melkein puolet (41,8 %) seikkailusta maan alle. Maan pinnalla oleskellaan neljännes (26,4 %) ja ilmassa kiidetään toinen neljännes (25,4 %) ajasta. Sukelluksissa ollaan muutaman kerran (5,4 %) samoin kuin vedessäkin (1,0 %).

Ruutujen määrä sisä- ja ulkotiloissa sekä tapahtumapaikoittain

Tapahtuma-ajat

Albumin tapahtumat sijoittuvat suurimmaksi osaksi maan alle. Seikkailuun käytetään kaksi päivää aikaa. Ensimmäisen päivänä aikana seikkailusta edetään noin puolet (52,6 %) ja toisena tapahtumapäivänä tarinasta toinen puolikas (47,4 %).

Ruutujen määrä päivittäin

Albumin tapahtumien ajankohtaa on vaikeaa määrittää maan alla. Tapahtumat näyttävät kuitenkin sijoittuvan yöaikaan, sillä noin puolet ajasta (47,4 %) ajoittuu pikkutunneille. Vajaa puolet (36,9 %) tarinasta sijoittuu iltaan ja iltapäivään jää myös hieman (15,6 %) aikaa tapahtumille.

Hahmot

Albumissa seikkailee puheenvuorojen perusteella 28 hahmoa. Näistä 5 eli 17,9 % on miespuolisia. Naispuolisia hahmoja albumissa on 13 eli noin 46,4 %. Loput kymmenen eli 35,7 % hahmoista on kertoja ja lukuisa joukko robotteja sekä eri laitteiden ääniä. Noin 1,2 %:ssa ruuduista ei ole puheenvuoroja. Tämän seikkailun lurjus on valtias Khar. Seikkailussa mainitaan nimeltä seuraavat hahmot:

  • Angela, enkeli, vinealaisten lasten leikkinukke
  • Balbok, Zhyttan robottilohikäärme
  • Cecilia, Yokon ystävätär Skotlannissa
  • Emilia
  • John, Cecilian miesavustaja
  • Khany
  • Khar, maanalaisen maailman valtias
  • Lathy, vinealainen biovarmistaja
  • Lyorka, vinealainen nainen
  • Myna
  • Poky
  • Pol
  • Rhysy, vinealainen tyttö
  • Ruusu
  • Vic
  • Vynka
  • Yoko
  • Zarka, paholaisen palvelijatar
  • Zhytta, lohikäärmeiden valvoja

Nimeltä mainittujen hahmojen lisäksi albumissa esiintyy seuraavia henkilöitä, jotka saavat puheenvuoron:

  • parrakas vinealainen mies biotekniikkakeskuksessa
  • vinealainen tyttö
  • kaksi vartijarobottia

Lisäksi puheenvuoron saa tarinan kertoja ja äänimerkkejä antavat avaruusalus, suuntamajakka, Cecilian matkapuhelin sekä Yokon matkapuhelin.

Tekstit

Paholaisen palvelijatar -albumissa on kaikkiaan 889 puhekuplaa. Eniten puhuu tai ajattelee Yoko, jolla on 204 puheenvuoroa eli noin 22,9 % kaikista puheenvuoroista. Seuraavaksi äänekkäin on Emilia, jolla on 156 puhekuplaa eli noin 17,5 % kaikista. Hiljaisimpia ovat yhden puheenvuoron hahmot, joita ovat mm. Lyorka, vinealainen tyttö ja lukuisat laitteet. Kertoja pääsee ääneen 130 kertaa, mikä edustaa noin 14,6 % keskusteluista.

Puhekuplien määrät hahmoittain
HahmoMääräOsuus
Yhteensä889100,0 %
Yoko201
22,9 %
Emilia156
17,5 %
kertoja130
14,6 %
Khany96
10,8 %
Lathy60
6,7 %
Zarka57
6,4 %
Cecilia52
5,8 %
Zhytta38
4,3 %
Myna14
1,6 %
Pol14
1,6 %
Poky10
1,1 %
Vic10
1,1 %
Angela8
0,9 %
Ruusu8
0,9 %
John6
0,7 %
avaruusalus4
0,4 %
vinealainen mies4
0,4 %
Balbok3
0,3 %
Khar3
0,3 %
Rhysy2
0,3 %
vartijarobotti 12
0,2 %
Vynka2
0,2 %
Lyorka1
0,1 %
suuntamajakka1
0,1 %
Cecilian matkapuhelin1
0,1 %
vartijarobotti 21
0,1 %
vinealainen tyttö1
0,1 %
Yokon matkapuhelin1
0,1 %

Puhekuplissa on yhteensä 5 342 sanaa. Keskimäärin jokaisessa puhekuplassa on noin kuusi sanaa (tarkalleen 6,0). Pisin yhtäjaksoinen teksti on Khanyn puheenvuorossa sivuilla 30 ja se sisältää 37 sanaa. Lyhyimmät puheenvuorot ovat yhden sanan mittaisia. Sarjakuvan 409 ruutuun suhteutettuna kussakin ruudussa on noin pari puhekuplaa (tarkalleen 2,2). Albumissa on viisi (1,2 %) ruutua, joissa ei ole tekstiä. Huutomerkkejä tekstissä on kaiken kaikkiaan 725 kappaletta. Periaatteessa jokaisessa puhekuplassa on siis huutomerkki. Kysymysmerkkejä on puolestaan 221 kappaletta eli noin joka neljännessä puhekuplassa (24,9 %). Lauseista 513 päättyy kolmeen pisteeseen.

Muuta mielenkiintoista

Yokon ja Emilian lentämän lentokoneen tunnus on G-LOCA.

Cecilia mainitsee albumin nimen sivulla 9.

Cecilia omistaa Skotlannissa linnan, jonka nimi on Loch Castle.

Cecilia omistaa Mini Cooper -henkilöauton, jonka rekisterinumero on SN56 LCD.

Cecilia mainitsee sanan katafalkki, joka on ruumisarkun alla sijaitseva puusta, kivestä tai joskus metallista valmistettu koroke.

Lathyn nimi on kirjoitettu pienellä sivulla 23.

Sivun 26 keskusteluista voi päätellä, että vinealaisten hiukset ovat aina vaaleat.

Valtias Khar kuolee sivulla 45.

Yhden lohikäärmeen nimi on Galkha.